Dát lea SiS
Stáhta institušuvdnastivrra, SiS, ásahuvvui 1994. SiS jođiha ovttaskasolbmuide soabahuvvon bákkodivššu, sihke nuoraide ja rávesolbmuide geat boastut geavahit gárrenmirkkuid.
LVU – guorahallan ja dikšu sierra nuoraidruovttuin
Juohke jagi šaddet bákkodikšui ruovttus eret sullii 30 000 máná ja nuora. Sullii 1 300 dáin šaddet soames dain SiS sierra ruovttuide. Nuorat geat bohtet SiS:i leat 12-21 jagi gaskkas ja sis leat dábálaččat duogážin soamehis gárrenmirkko geavaheapmi, lágehisvuohta ja psykososiálalaš váigatvuođat.
Muhtin nuorat leat SiS hálddus máŋggaid jagiid, iežát besset ruoktot miha farggabut. Dat lea dikšobárbu mii mearrida áiggi dikšuruovttus.
Áigi dikšuruovttus sutnje gii čálihuvvo SiS:i LVU lága vuođul (Láhka sierra njuolggadusain nuoraid divššu váras) dávjá álggahuvvo guovtti mánnosaš guorahallamiin. Dat lea de vuođđun dan ovttaskasolbmo dikšumii.
Dikšu SiS sierra nuoraidruovttuin galgá vuođđuduvvon ovttaskas nuora dárbui ja čuovvut dutkamiid ja vuogas vásihemiid. Nuorain sáhttet leat sierra váigatvuođat, muhto máŋggas dárbbašit veahki hilbodagas, eareliiggánis láhttemiin, soamehis gárrenmirkko geavaheamis ja lágehisvuođas. SiS nuoraiddivššus geavahuvvojit máŋga bures duođaštuvvon kognitiivvalaš prográmmat, birasterapiija, 12-lávkeprográmma ja prográmmat lágehisvuođa vuostá.
SiS:i bohtet nuorat geain leat váilevaš skuvladuogáš. Juohkeovttas lea riekti oažžut oahpu maid dárbbaša, beroškeahttá agi, váigatvuođa ja ovdalaš skuvlavázzima. SiS skuvladoaimmas leat unna jovkkožat – stuora oahpaheaddjinákca ohppiid jelgii.
LSU – giddejuvvon nuoraiddikšu ja ii fáŋga
Nuorat geat dahket garra rihkkumiid 15 – 17 jahkásažžan dubmejuvvojit giddejuvvon nuoraiddikšui ja eai fáŋgii. Dat lea áigái ráddjejun ráŋggáštus mii čađahuvvo eareliiggánis ossodagain SiS sierra nuoraidruovttuin. Áigodat nuoraidruovttus galgá geavahuvvot dikšui ja dávdda fuolaheapmái, ráŋggáštus – ja nuláhkái áigi dikšuruovttus – sáhttá leat 14 beaivvi ja njeallje jagi gaskkas. Áigi lea gitta das makkár rihkkumuš lea ja ii dikšundárbbus.
Nuorat geat dubmejuvvojit giddejuvvon nuoraiddikšui oassálastet nuoraidruovttu dábálaš prográmmadoaimmas ja vázzet SiS skuvlla. Divššu ja oahpahusa hábmemis váldet dieđusge vuhtii sihkkarvuođa áššiid. Dikšu maid váldá vuhtii makkár rihkkumiid nuorat leat dahkan ja makkár ballu lea nuoraid báhtareamis.
Ulbmil áigodagas SiS lea álkidit nuoraide fas eallit servodagas maŋŋil ráŋggáštusáiggi. Dikšu maŋŋil lea dehalaš ja duohtandahká doaibmabijuid mat leat álggahuvvon institušuvnnas.
LVM – movttiidahttit ja fuolahit rávesolbmuid geat boastut geavahit gárrenmirkkuid
SiS LVM-ruovttus leat sullii duhát rávesolbmo geat čálihuvvojit sisa bákkuin LVM-lága vuođul (Láhka muhtin dilálašvuođain dikšut gárrenmirkkuid boasttugeavaheddjiid). LVM-divššu dárbbašeddjiin lea gárrenmirkodárbu losses noađđin. Dat sáhttá leat alkohola-, narkotihkka- dahje dálkkas-boasttogeavaheapmi dahje seahkalat boasttogeavaheapmi. Ulbmil divššuin SiS institušuvnnain lea duššadit dan dárbbu ja movttiidahttit joatkkafuolahemiide eaktodáhtolaš vugiin.
Orrun SiS dábálaččat álggahuvvo mirkkohemiin ja guorahallamiin klieantta váigatvuođain ja dárbbuin. Guorahallama vuođul hábmejuvvo individuálalaš dikšu.
LVM-dikšu lea guhkimusat guhtta mánu ja galgá farggamusat viggat dikšui mii lea eanet rabasin. SiS viggá oažžut buriid oktavuođaid klieantta lagolaččain, fierpmádagain ja gullevaš sosiálavehkiin. Doaibmi maŋidikšu lea eaktun bissovaš mirkkohisvuhtii.
Dikšu LMV-ruovttuin lea vuođđuduvvon čehppodahkii ja vuogas vásihemiide. Fuolahanvuogit leat čadnon ovttaskas klieantta dárbbuide. Movttiidahtti ságastallamat (MI), ruovttomannanovdabargu, 12-lávkefuolaheapmi ja iešovdánahttinterapiija leat moadde dain vugiin mat geavahuvvojit.
Dutkan – lea buorrin boahtteáigái
Dutkan ja ovddideapmi lea álo leamas njunnošis SiS doaimmas. Eiseváldi ruhtada máŋggaid dutkan-, ovddidan- ja oahpahanprošeavttaid maid ulbmil lea buoridit divššu ja loktet bargoveaga čehppodaga. Prošeavttat leat maid dehálaččat go geahččala ođđa vugiid guorahallan- ja fuolahanbarggus sierra nuoraidruovttuin ja LVM-ruovttuin. Áššečuovvumat ja árvvoštallamat mat čađahuvvojit leat veahkkin institušuvnnaide gávdnat vuohkkaseamos fuolahanvugiid.